Jack T. Chickin traktaatit ovat kautta aikojen ihastuttaneet ja vihastuttaneet. Ketään ne eivät ole jättäneet kylmäksi, varsinkaan mitä tulee tämän trakun sisältöön. Selitän traktaatin This Was Your Life sisällön pääpiirteissään tässä näin.

Tuossa aluksi esitellään kaveri, joka seisoskelee kotinsa pihamaalla aurinkoisena kesäpäivänä drinkkilasi kädessään. Mies on silmiinnähden tyytyväinen elämäänsä.

Sitten elämänsä parhaita päiviä viettävän miehen taakse hiipii tumma hahmo, jolla on kädessään ikivanha, käytöstä poistettu viikate. Synkkä hahmo ampuu sädepistoolilla kaverin hengiltä.

Mies haudataan elävältä puku päällä. Pappi kehuu hänet maasta taivaaseen. Myöhemmin ukkeli on aina vaan haudassa eikä korruptio ole hänen ruumistaan turmellut.

Sitten joku yllättäen käskee nousemaan. Ukkeli rupeaa leijailemaan maan pinnalle. Äijä on ihmeissään ja paheksuu moista, koska hänenhän piti olla kuollut.

Enkeli tulee ja ilmoittaa, että hänellä on tapaaminen. 

Teräsmiehen tavoin enkeli ja ukkeli lentävät läpi avaruuden jonnekin. Miekkonen kieltäytyy uskomasta, että hänelle tapahtuu tällaista.

Tullaan taivaan portille, receptioniin. Enkeli ilmoittaa, että paparazzienkelit ovat salaa nauhoittaneet hänen elämänsä.

Miehen elämä esitetään elokuvateatterissa playbackina kaikessa koruttomuudessaan, leikkaamattomana versiona. Mies on hämillään näkemästään.

Äijä katselee salaa ikkunastaan kun joku taluttaa koiraa kadulla. Järkyttyneenä miekkonen selittää, että hän kyllä muistaa tehneensä niin, mutta uskoi ettei kukaan nähnyt sitä. Paljon muutakin hänen elämästään tuossa leffassa paljastetaan ikäänkuin keltaisessa lehdistössä on tapana. Mies puolustelee. Miksei kukaan varoittanut häntä tästä?

Mutta sitten paljastetaan kuinka hän istuu kirkonpenkissä pitkästyneenä, miettien aivan muita asioita kuin tuon taivaallisia. Katsahtaen kelloonsa, hän ei kysy mitä kello on, vaan hän miettii että käyköhän se ollenkaan ja kuka mahtaa voittaa lätkämatsissa parasta aikaa.

Pappi jatkaa saarnaansa, mutta mies vaikuttaa entistäkin turhautuneemmalta. Papin saarna saa hänet vakuuttuneeksi siitä ettei hän tarvitse Jumalaa. Mies lähtee kesken saarnan lätkimään ja menee lätkämatsiin. Lopulta mies katuu tekojaan tuonpuoleisessa, mutta sitä ei lasketa.

Ukkelin nimeäkään ei löydy Elämän Kirjasta.

Niinpä enkeli opstaa hänet ovelle, joka johtaa ikuiseen tuleen. Oikeesti se tuli oli alunperin valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen, mutta kun muutakaan paikkaa ei satu olemaan tarjolla, niin se saa kelvata.

Se näyttää tuliselta järveltä. Aika paha juttu sinänsä. Eipä hyvältä näytä. Kamala kohtalo vain sen takia, että papin saarna oli niin pitkästyttävä. Näen tämän kertomuksen opetuksena sen, että pappien pitäisi hieman skarpata ja kertoa sanomansa niin, että kuulija kiinnostuisi asiasta.

Millaisen kuvan sinä saat kertomuksesta?